Mikä on kuntotarkastajan vastuu?

Kuntotarkastajan vastuu nousee esille yleensä silloin, kun kuntotarkastetusta kohteesta löytyy kaupan teon jälkeen virhe, jota ei ole mainittu kuntotarkastusraportissa. Laki edellyttää, että kuntotarkastaja tekee työnsä ammattitaidolla ja huolellisesti. Tarkastuksen tilaajalla on oikeus vaatia hyvitystä, jos tarkastus on suoritettu ammattitaidottomasti, huolimattomasti tai jos tarkastuksessa on tehty virheitä ja mikäli virheitä ei korjata kuntotarkastusraporttiin kohtuullisen ajan kuluessa. Kuntotarkastuksen virheestä aiheutuu vahinkoa tyypillisesti ostajalle, kun ostaja kuntotarkastukseen luottaen maksaa kohteesta liian suuren kauppahinnan ja virheen tultua esiin vaatii hinnanalennusta. Hinnanalennus ei kuitenkaan välttämättä ole kuntotarkastajan korvausvastuulle kuuluva vahinko, sillä mikäli virhe olisi ollut tiedossa ennen kaupantekoa, olisi myyjä todennäköisesti joka tapauksessa joutunut alentamaan kohteen kauppahintaa virhettä vastaavasti. Sen sijaan esimerkiksi mahdollisesta kaupan purkamisesta tai oikeudenkäynneistä aiheutuvat kustannukset ovat tyypillisesti kuntotarkastajan korvausvastuulle kuuluvia vahinkoja. Kuntotarkastuksen tilaajan ollessa kuluttaja, toimeksisaaja vastaa työstään kuluttajansuojalain mukaisesti.

Rakennustietosäätiön julkaisemassa asuntokaupan kuntotarkastuksen suoritusohjeessa KH 90-00394 on määritetty kuntotarkastuksen sisältö. Kuntotarkastuksen ollessa väitetysti suoritusohjeen mukainen, on sen tilaajalla parempi mahdollisuus vedota tarkastuksen puutteellisuuten. Mikäli kuntotarkastuksen sisältöä ei ole viittauksella suoritusohjeeseen tai muutoin ennalta määritetty, on myös mahdollisiin puutteisiin myöhemmin hankalampi puuttua. Jos mitään ei ole luvattu, ei mitään voi puuttua. Epäselvyyksien välttämiseksi kuntotarkastuksen tilaajan on suositeltavaa huolehtia että tilatun tarkastuksen suoritusohjeen mukaisuus mainitaan tilausvahvistuksessa, raportissa ja laskussa.

Kuluttajansuojalaki – 8 luku – Eräät kuluttajapalvelussopimukset

20 § ”Tilaajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii palveluksessa olevan virheen vuoksi. Korvausvelvollisuus käsittää virheestä tilaajalle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon sikäli kuin 21 §:stä ei johdu muuta. Edellä 10 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetun välillisen vahingon toimeksisaaja on kuitenkin velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan. Samanlainen oikeus korvaukseen kuin tilaajalla on hänen perheenjäsenellään, joka kärsii virheen vuoksi vahinkoa.”

Facebook
WhatsApp
Twitter
LinkedIn
Email