Kiinteistöjen, rakennuksien ja huoneistojen kunnon selvittämiseen on erilaisia menetelmiä, joiden kohteet, laatijat, tarkoitus ja raportointi vaihtelevat.
Kuntotarkastus suoritetaan omakotitalolle, erillistalolle, vapaa-ajan asunnolle sekä pari- ja rivitalohuoneistoille. Kuntotarkastuksen tarkoitus on tuottaa puolueetonta tietoa rakennuksen/huoneiston rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista. Pääsääntöisesti kuntotarkastus suoritetaan asuntokaupan yhteydessä, palvelemaan sekä ostajaa että myyjää. Asuntokaupan kuntotarkastuksen suorittaa rakennustekninen asiantuntija. Kuntotarkastus suoritetaan lähtökohtaisesti aistinvaraisin, kokemusperäisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin, joiden lisäksi käyttäjää haastatellaan ja tehdään pintakosteusmittauksia. Kuntotarkastustuksen yhteydessä voidaan tehdä tarkastajan havaintoihin ja suosituksiin perustuen kuntotutkimuksia vaurioitumisherkille rakenteille. Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti.
Kuntokartoitus suoritetaan asuin-, liike-, toimisto-, palvelu-, tai teollisuuskiinteistölle. Kuntokartoituksen tarkoitus on yksittäisen ongelman tai vaurion syyn ja laajuuden selvittäminen kiinteistössä. Kartoituksen suorittaa kuntokartoituksiin ja kiinteistöjen kunnon arvioimiseen perehtynyt asiantuntija. Kuntokartoituksen sisältö vaihtelee kartoitettavan ongelman tai vaurion mukaan. Kuntokartoituksesta laaditaan aina kirjallinen raportti.
Kuntoarvio suoritetaan asuin-, liike-, toimisto-, palvelu-, tai teollisuuskiinteistölle. Kuntoarvion tarkoitus on kiinteistön tilojen, rakennusosien, taloteknisten järjestelmien ja ulkoalueiden kunnon selvittäminen. Kuntoarvion suorittaa rakennus- ja talotekniset asiantuntijat. Kuntoarvion sisältö muodostuu aistinvaraisista, kokemusperäisistä ja muista rakennetta rikkomattomista menetelmistä sekä käyttäjien haastatteluista ja energiatalouden selvityksestä. Kuntoarviosta laaditaan kirjallinen, usein määrämuotoinen raportti, johon liitetään kunnossapidon pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS).
Kuntotutkimus suoritetaan asuin-, liike-, toimisto-, palvelu-, tai teollisuuskiinteistölle. Kuntotutkimuksen tarkoitus on yksittäisen rakenneosan, järjestelmän tai laitteen tarkempi tutkimus – tavoitteena saada selville mahdollisen ongelman tai vaurion aiheuttaja tai olemassaolo sekä laajuus. Kuntotutkimuksen suorittaa rakennustekninen asiantuntija, yhdessä laboratorion kanssa, mikäli kuntotutkimuksen yhteydessä otetaan materiaalinäytteitä. Kuntotutkimusmenetelmät riippuvat tutkimuksen kohteesta, mutta yleisesti kuntotutkimukseen kuuluu tutkittavan rakenteen avaaminen, koestus, näytteenotto ja erilaiset mittaukset. Kuntotutkimuksesta laaditaan kirjallinen raportti, josta ilmenee tutkimuksen tulos sekä mahdolliset jatkotutkimustarpeet ja suositukset.
Yleistä
Ladattavat
