Tietopankki

Kuntotarkastajan vastuu perustuu ammattitaitoiseen ja huolelliseen työskentelyyn. Vastuu nousee esille yleensä silloin, kun asuntokaupan jälkeen kohteesta löytyy virhe, jota ei ole kirjattu tarkastusraporttiin. Mikäli tarkastus on suoritettu huolimattomasti tai ammattitaidottomasti, tilaajalla on kuluttajansuojalain nojalla oikeus vaatia hyvitystä aiheutuneesta vahingosta. Korvattavia vahinkoja ovat tyypillisesti esimerkiksi kaupan purkamisesta tai oikeudenkäynneistä aiheutuvat kulut, mutta eivät välttämättä suoraan kauppahinnan alennukset. Tilaajan oikeusturvan kannalta on olennaista, että kuntotarkastus suoritetaan Rakennustietosäätiön KH 90-00394 -suoritusohjeen mukaisesti. Kun tarkastus on sidottu tähän ohjeeseen, mahdollisten puutteiden osoittaminen on helpompaa. Jos tarkastuksen sisältöä ei ole ennalta määritelty, virheisiin on vaikeampi puuttua jälkikäteen. Siksi tilaajan kannattaa aina varmistaa, että tilausvahvistuksessa ja raportissa mainitaan nimenomaisesti tarkastuksen suorittaminen kyseisen ohjeen mukaisesti.

Asuntokaupan kuntotarkastus perustuu lähtökohtaisesti pintapuoliseen ja aistinvaraiseen havainnointiin, jossa rakenteita ei rikota. Tarkastuksen yhteydessä asiantuntija kuitenkin arvioi aina, onko syytä epäillä vaurioita tai onko rakennuksessa KH 90-00394 -suoritusohjeen mukaisia riskirakenteita, joiden kunto tulisi varmistaa tarkemmin. Tällöin suositellaan lisätutkimuksia eli rakenneavauksia. Rakenneavaus on erillinen kuntotutkimus, jonka avulla selvitetään rakenteen toteutustapa ja kunto pintaa syvemmältä. Tämä on usein välttämätöntä todellisen kunnon selvittämiseksi, sillä pelkkä pintapuolinen tarkastelu ei aina paljasta rakenteiden sisällä piileviä ongelmia. Rakenneavaukset eivät kuulu automaattisesti perusmuotoiseen kuntotarkastukseen, vaan niiden suorittamisesta sovitaan aina erikseen asiakkaan kanssa. Tutkimukset voidaan toteuttaa joustavasti joko kuntotarkastuskäynnin yhteydessä tai täysin erillisenä ajankohtana tarpeen mukaan.

Tasakatto oli yleinen pientalojen kattoratkaisu erityisesti 1970-luvulla, mutta nykyisin se luokitellaan riskirakenteeksi vaurioherkkyytensä vuoksi. Tyypillisiä ongelmia ovat puutteellinen tuuletus, veden lammikoituminen sekä katemateriaalien haurastuminen, mitkä voivat johtaa vakaviin kosteus- ja mikrobivaurioihin. Koska vauriot piilevät usein rakenteiden sisällä, katon todellinen kunto selviää luotettavasti vain perusteellisella, rakenteita avaavalla kuntotutkimuksella. Palvelumme kattavat tasakattojen koko elinkaaren kuntotutkimuksista korjaussuunnitteluun ja toteutukseen. Korjausmenetelmät valitaan aina vaurioiden laajuuden mukaan: vaihtoehtoina ovat esimerkiksi katteen paikkaus, uuden vedeneristyksen asennus tai kattomuodon muutos harjakatoksi. Oikein toteutettuna ja säännöllisesti huollettuna myös tasakatto on pitkäikäinen ratkaisu. Varmista kotisi arvon säilyminen ja tilaa asiantuntijan tekemä arvio tasakattosi kunnosta ajoissa, sillä piilevät vauriot tulevat kalliiksi korjata.

Kellarikesikkä (Coniophora puteana) on yksi yleisimmistä rakennusten lahottajasienistä. Se on ruskolahottaja, joka vaurioittaa erityisesti kosteaa havupuuta hajottamalla sen selluloosaa, mikä tekee puusta ruskeaa ja haurasta. Sieni vaatii kasvaakseen korkeaa, vähintään 25–30 % kosteuspitoisuutta, ja se viihtyy tyypillisesti kellareissa, alapohjissa sekä kosteusvaurioituneissa rakenteissa. Kellarikesikän tunnistaminen on tärkeää, sillä se heikentää rakenteita ja voi aiheuttaa asukkaille terveyshaittoja, kuten hengitystieoireita. Tyypillisiä merkkejä ovat maakellarimainen haju ja puun mureneminen. Vaikka kellarikesikkä ei leviää yhtä aggressiivisesti kuiviin rakenteisiin kuin lattiasieni, sen poistaminen vaatii aina vaurioituneiden materiaalien purkamista ja kosteuslähteen korjaamista. Pelkkä pintakäsittely tai kuivatus ei riitä pysäyttämään lahoamista. Palvelumme kattaa kellarikesikän tunnistamisen, laboratorioanalyysit sekä asiantuntevan korjaussuunnittelun terveellisen asumisympäristön palauttamiseksi.